Tätilän historiaa
Tätiläksi kutsutun rakennuksen historia alkaa jo 1700-luvun lopulla, jolloin Karjalan Kannakselta, Kirvun pitäjästä saapuu Inkisten suku Kuopioon. He asettuvat asumaan nykyisen Inkilänmäen korkeimmalle laelle, savutorppaan, joka kuului Kuopion Kirkkopitäjässä Iso-Pappilan omistusalueisiin. Inkiset olivat Maaseurakunnan Pappilan torppareita ja maksoivat ns. papinveroa työllään, viljalla sekä karjataloustuotteilla. Paikka tunnettiin Heiskalanmäen torppana. Inkisten rakentama, nykyinen Tätilän rakennus valmistui savutorpan paikalle v. 1860. Inkisten perhe asui historiatietojen mukaan kyseisellä paikalla n. 100 vuotta, joten mäki sai heidän mukaansa nimen Inkilänmäki. Inkiset muuttivat Kuopion keskustaan v. 1876 jolloin Mooses ja Elisabet Ruotsalainen (Tätilän tätien isovanhemmat) muuttivat Maaningalta tähän Heiskalanmäen torppaan ja jatkoivat Iso-Pappilan torppareina.
Tätien isä Risto oli silloin 10-vuotias.
Tädit ovat syntyneet v. 1893 – 1901 välisenä aikana. Heidän isoveljensä Mooses kuoli vuonna 1894 vain 3.5 vuotiaana.
Torpparius periytyi aina isältä pojalle, joten Risto Ruotsalainen jatkoi torpparitoimintaa aina vuoteen 1922, jolloin Lex Kallio vapautti perheen torppariudesta ja he saivat lunastaa itselleen omistusoikeuden sekä taloon että maihin.
Tätien oma äiti Hilda kuoli jo vuonna 1902 lasten ollessa 1 – 8 vuoden ikäisiä. Isän toinen vaimo Kustaava kasvatti tytöt aikuisiksi. Tätien vanhemmat kuolivat 1930-luvun puolivälissä ja siitä lähtien tyttäret Anni, Maija, Katri ja Hanna asuivat torpassa keskenään viljellen ympärillä olevia laajoja viljelymaitaan sekä hoitaen karjaansa. Siskoksista Anni toimi kiertokoulun opettajana, Katri meni naimisiin ja muutti Pihlajaharjuun. Maija ja Hanna hoitivat torppaa kuolemaansa asti 1978-1979 luvuille.
Vanhin siskoksista Anni eli 94-vuotiaaksi ja nuorin Hanna 77-vuotiaaksi.
Tätien viimeinen leposija löytyy Flodbergin hautausmaalta.
1970- luvun alussa tädit myivät torpan ja viljelymaat kaupungille ja alkoi kova rakennustoiminta. Tätien toiveena oli, että hehtaarin kokoinen alue torpan ympärillä jätetään puistomaiseksi alueeksi ja torpan ympärille rakennettaisiin omakotitalot ja kerrostalot rinteiden alapuolelle, mutta kuinkas sitten kävikään, järjestys olikin päinvastainen.
Jo tätien elinaikana torppaa alettiin kuopiolaisten keskuudessa kutsua Tätiläksi ja nimi jäi pysyväksi. Tätilän torppa elää ja hengittää vielä tänäkin päivänä 165-vuoden ikäisenä erittäin hyvinvoivana! Kiitos siitä kuuluu Kuopion kaupungille.
Pienenä kuriositeettina Tätilän historiaan liittyy myös kuopiolainen taidemaalari Juho Rissanen (syntynyt v. 1873). Hänen isänsä Heikki Vilho Rissanen toimi renkinä Tätilän torpassa ja Juhon äiti Akaata Sohvi Kärkkäinen oli siellä piikana. Rissasen perhe asui silloin Kemilänrinteellä.